Berkeley Software Distribution

AT&T:n Unixista julkaistiin 1970-luvun alkupuolella maksuton versio, joka päätyi myös Berkeleyhyn.^[2][3] Kilpailulainsäädännön vuoksi AT&T ei voinut toimia tietokoneteollisuudessa ja päätyi julkaisemaan Unixin lähdekoodit kaikille sitä pyytäville nimellistä maksua vastaan.^[4]

Vuonna 1971 Ray Tomlinson keksi sähköpostin, josta tuli ARPAnetin pääasiallinen käyttötarkoitus vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja Unixin uutisia ja muutoksia jaettiin sähköpostilistalla UNIX NEWS. Tuolloin perustettiin myös Unix-käyttäjien magneettinauhojen vaihtopiiri, jossa jaettiin itse tehtyjä Unixin päivityksiä ja ohjelmia.^[5]

1970-luvun puolivälissä Ken Thompson siirtyi vähäksi aikaa Bell Labsilta Kalifornian yliopistoon opettamaan Berkeleyn kampuksella (UCB).^[6] Berkeleyssä otettiin tuolloin käyttöön AT&T:n versio 6 Unix (V6), joka oli ensimmäinen laajasti Bell Labsin ulkopuolelle levinnyt.^[7]Berkeleyssä oli juuri saatu PDP-11, johon Thompson auttoi asentamaan v6 Unixin.^[8]Ken Thompson teki lähtiessään "50 bugikorjausta" -nauhan. AT&T:n lakimiehet soittivat Unixin lisensoijille ja vaativat tuhoamaan nauhat, sillä AT&T:lla oli tiukka politiikka sen suhteen, että Unixia ei mainostettaisi, tuettaisi tai sille ei tehtäisi bugikorjauksia. Lisäksi maksu tuli suorittaa etukäteen.^[5]

Thompson aloitti Pascal-kielen kääntäjän, jota Bill Joy ja Chuck Haley jatkoivat.^[8] Joy kehitti myös ex-tekstieditorin.^[8]

BSD sai alkunsa, kun Joy kokosi joukon omia lisäyksiään ja muiden jatko-opiskelijoiden Unixiin tekemiä lisäyksiä ja Unixin lähdekoodit magneettinauhalle, jota levitettiin vapaasti tutkijapiireissä.^[9][10] Ensimmäisen julkaisuversion Berkeley Software Distribution kokosi Joy vuonna 1977, ja se sisälsi Pascal-kääntäjän ja ex-editorin.^[1] Seuraava versio Second Berkeley Software Distribution lyhennettiin muotoon 2BSD ja julkaistiin vuonna 1978.^[1] Alkuvuodesta 1978 osastolle Berkeleyssä hankittiin VAX-11/780, johon hankittiin Bell Labsilta 32/V-käännös Unixista.^[1] VAX:in virtuaalimuistin tuen vuoksi Berkeleyssä kehitettiin Virtual VAX/UNIX-versio 32/V:stä.^[1]

Joy aloitti 2BSD:n ohjelmien siirtämisen VAX:lle Peter Kesslerin ja Marshall Kirk McKusickin kanssa.^[1]Joulukuussa 1979 3BSD julkaistiin VAX:ille.^[1] Jossain vaiheessa, kun taakka BSD:n tukemiseen alkoi painaa, perustettiin kaupallinen yhtiö Mt. Xinu tarjoamaan tukea. Sen motto oli "Tunnemme UNIXin etuperin ja takaperin".^[11]

AT&T:n Unixin versio 7 julkaistiin vuonna 1979, ja siihen sisältyi UCB:n tekemiä muutoksia.^[7] 32/V oli viimeinen Bell Labsin tekemä julkaisu, jonka jälkeen AT&T:llä eri ryhmä julkaisi kaupalliset Unix System III ja Unix System V -versiot.^[1]

1980-luvulla UCB perusti DARPAn rahoituksella Computer Systems Research Groupin kehittämään Unixia.^[2] CSRG teki suuren osan TCP/IP:n kehitystyöstä.^[12]

4.1BSD:stä oli tarkoitus olla 5BSD, mutta AT&T vastusti jotta ei se ei sekaantuisi kaupallisen System V:n kanssa.^[1]

4.2BSD sisälsi ensimmäisenä Berkeley sockets -rajapinnan prosessien väliseen kommunikaatioon ja TCP/IP-tietoliikenteeseen. Bill Joy sai tehtäväkseen integroida ARPANETiin kehitetty TCP/IP-protokolla käyttöjärjestelmään, mutta hän päätyi kirjoittamaan toteutuksen uusiksi.^[13]

Vuonna 1991 Berkeleyn Computer Science Research Group (CSRG) poisti BSD 4.3:sta AT&T:n toteuttamat osat ja julkaisi loput nimellä Berkeley Networking Release 2 (Net/2).^[14] Bill ja Lynne Jolitz toteuttivat uudestaan puuttuvat kohdat.^[14] Net/2 -julkaisun lähdekoodit julkaistiin vuonna 1992, jolloin AT&T:n Unix System Laboratories nosti oikeuskanteen tekijänoikeuksista. Osana kiistan sovitusta kaikki pyynnöt Net/2-julkaisuun ohjattaisiin 4.4BSD(Lite) -versioon.^[15] BSD:n sanotaan olevan "geneettisesti Unix", jossa ei ole AT&T:n lähdekoodia muutoksien jälkeen.^[16]

Viimeinen Kalifornian yliopiston julkaisema BSD-jakelu oli 4.4BSD-Lite Release 2 vuonna 1995.^[1]Nykyisin suositut ilmaiset ja vapaat BSD-käyttöjärjestelmät perustuvat 386BSD:hen, joka oli vuonna 1991 julkaistujen vapaasti levitettävien 4.3BSD-Net2-nauhojen pohjalta kehitetty IBM PC-yhteensopivien koneiden käyttöjärjestelmä.

Julkaisuversiot:^[17]

Unixin kaltaisia BSD:stä polveutuvia järjestelmiä:

• 386BSD
• BSD/OS (BSD/386, toisinaan nimellä BSDi, kehitys ja tuki lopetettu)^[18][19]
• Darwin (Käyttöjärjestelmä joka toimii Mac OS X -jakelun pohjana.)
• FreeBSD
  • ClosedBSD
  • DesktopBSD (helppokäyttöiseksi tarkoitettu jakelu)
  • DragonFly BSD
    • GoBSD
  • Freesbie (live-CD-jakelu)
  • MidnightBSD^[20]
  • PicoBSD
  • PC-BSD (helppokäyttöiseksi tarkoitettu FreeBSD-jakelu)
  • RedBSD
  • TrustedBSD
• NetBSD
  • OpenBSD
  • ekkoBSD (projekti lopetettu)
  • MicroBSD
  • MirOS BSD

• BSD-demoni
• BSD-lisenssi
• Marshall Kirk McKusick
• SunOS

• McKusick, Marshall Kirk: Twenty Years of Berkeley Unix, teoksessa Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. O'Reilly 1999 (englanniksi)

• Stevens, W. Richard: UNIX Network Programming. Prentice Hall. ISBN 978-0139498763. (englanniksi)
• Leffler, Samuel J. & McKusick, Marshall Kirk & Karels, Michael J. & Quarterman, John S.: The Design and Implementation of the 4.3BSD UNIX Operating System. Addison-Wesley. ISBN 0-201-06196-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BSD Wikimedia Commonsissa

• USL vs. BSDI documents – dokumentteja lakikiistasta
• Twenty Years of Berkeley Unix (englanniksi)
• The history of Unix is as much about collaboration as it is about technology (englanniksi)
• UNIX Unleashed, Internet Edition (englanniksi)