21 Lutetia
21 Lutetia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi. Sen löysi H. Goldschmidt vuonna 1852. Pikkuplaneetan nimi tulee Pariisin kaupungin latinankielisestä nimestä.[1][2][3]
| 21 Lutetia | |
|---|---|
 Lutetia Rosetta-luotaimen kuvaamana. Lähde:ESA | |
| Löytäminen | |
| Löytäjät | H. Goldschmidt |
| Löytöaika | 15. marraskuuta 1852 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta | 2,44 AU |
| Pienin etäisyys Auringosta | 2,04 AU |
| Suurin etäisyys Auringosta | 2,83 AU |
| Eksentrisyys | 0,163 |
| Kiertoaika Auringon ympäri | 1389 päivää 3,80 vuotta |
| Inklinaatio | 3,06° |
| Kuiden lukumäärä | 0 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 121 x 101 x 75 km |
| Massa | 1,7 x 1018 kg |
| Pyörähdysaika | 8,17 h |
| Absoluuttinen kirkkaus | 7,35 |
| Albedo | 0,221 |
| Asteroidiluokka | M |
| Pinnan lämpötila | alin: 170 K ylin: 245 K |
Ominaisuudet
Lutetia on muodoltaan epämääräisen perunan muotoinen kappale, jonka mitat ovat 121 km x 101 km x 75 km. Sen pisin halkaisija on 134 km. Lutetian massa on noin 1,7 x 1018 kg ja sen keskitiheys on asteroidiksi melko suuri, suunnilleen 3,4 g/cm3, kun useimpien tutkittujen asteroidien tiheys on vaihdellut välillä 1,2 to 2,7 g/cm3. Tämä viittaisi asteroidin koostumuksessa olevan metalleja kuten rautaa. Saattaa myös olla että kappaleessa on tapahtunut hieman aineiden erottumista, ja että tiheämpää sisäosaa ympäröisi kondriittinen pintakerros. Ominaisuuksiensa puolesta Lutetia näyttäisi olevan alkuperäinen planetesimaali, joka on säilynyt planeettojen muodostumisen ajoista noin 4,5 miljardia vuotta sitten.[4][5]
Pikkuplaneetan pintaa näyttäisi peittävän Kuun pinnan tavoin regoliittipölystä muodostunut kerros, jonka muodostavien hiukkasten koko sijoittuu välille 50–100 mikronia. Pinnan koostumus on hyvin samanlainen eri puolilla Lutetiaa ja pinnan albedossa havaitun vaihtelun täytyy täten liittyä sirpaloituneen pintamaterian siirtymisiin ja asettumiseen eikä koostumuksen vaihteluihin.[4][5]
Lutetian pinnalta on tunnistettu yli 350 törmäyskraatteria, joiden läpimitta on suurempi kuin 600 metriä. Suurimpien kraatterien läpimitta on 55 km ja syvyys jopa 10 km. Osa kraattereista on maanvyörymien osittain tai kokonaan peittämiä. Pinnalla on havaittu myös kivenjärkäleitä joiden läpimitta on yli 300 m. Ne ovat todennäköisesti törmäysten lennättämiä palasia. Lutetian pinnalla on myös uurteita. Eräs näistä on Noricum regiolla sijaitseva yli 10 km pitkä ja noin 100 m syvä murtumalaakso.[4][5][6]
Tutkiminen
10. heinäkuuta 2010 Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain lensi Lutetian ohi välimatkan ollessa vähimmillään 3 170 km. Luotain ohitti pikkuplaneetan 15 km/s nopeudella ja vierailu oli ohi minuutissa. Ohilennon aikana Lutetian pohjoiset leveysasteet olivat auringonvalon valaisemia.[5]
Rosetta otti asteroidista runsaasti kuvia ja sai kuvattua sen pinnasta yli 50 %.[4][5] Lutetia on ensimmäinen M-tyypin asteroidi, jonka luona on vierailtu. Kohtaamisen jälkeen Rosettan matka jatkui luotaimen pääasialliselle kohteelle, komeetta Tšurjumov–Gerasimenkolle, jonka luokse se saapuu marraskuussa 2014.[7]
Lähteet
- JPL Small-Body Database Browser: 21 Lutetia (englanniksi)
- Lutz Schmadel: Dictionary of minor planet names + addendum. New York: Springer Online, 2008. ISBN 978-3-540-34361-5. (englanniksi)
- Luotain otti lähikuvia suuresta asteroidista
- Rosetta triumphs at asteroid Lutetia ESA.int (englanniksi)
- Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (1)-(5000): Minor Planet Center (englanniksi)
- JPL Small-Body Database Browser: 67P/Churyumov-Gerasimenko (englanniksi)
Viitteet
| Edeltäjä: 20 Massalia | Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 22 Kalliope |