Nollaseteli

(Ohjattu sivulta 0 euro)

Nollasetelit ovat nimellisarvoltaan nollan euron arvoisia euroseteleitä, joissa on oikean setelin turvatekijät. Niitä painetaan turisteille sekä numismaattisiksi keräilykappaleiksi. Ne ovat nousseet paikoittain suositummiksi kuin esimerkiksi matkamuistoksi ostettavat postikortit. Nollaseteleitä on painettu vasta vuodesta 2015 asti. Suomen ensimmäinen nollaseteli painettiin vuonna 2017.

Saksalainen nollaseteli

Nollan euron seteleitä saavat painattaa pääsääntöisesti vain kulttuuri-instituutiot ja museot. Nollaseteleitä on kuitenkin painatettu myös Euroopan unionin ulkopuolelle huolimatta niiden euroon viittaavasta nimellisarvosta.

Taustaa

Idea nollaseteleistä syntyi vuonna 2015 Ranskassa. Tarkoituksena oli edistää matkailua. Ajatus nollaseteleiden painamisesta on sittemmin levinnyt muualle Eurooppaan.[1] Kaikkien nollaseteleiden kääntöpuolella on yhteisenä kuva-aiheena sommitelma eurooppalaisista muistomerkeistä.[2]

Euroopan keskuspankki (EKP) on myöntänyt yksityisoikeudella ranskalaisella setelipajalle painattaa nollaseteleitä oikean eurosetelin tavoin samalle paperille sekä samoilla turvatekijöillä.[3][4] Nollaseteleissä on siten turvatekijöinään hologrammeja, turvalankoja, vesileimoja ja numerosarjoja.[4] E-kirjain setelissä viittaa painopaikkaan Ranskan Oberthur-setelipainoon. Nollasetelien koko on hieman 20 euron seteliä suurempi eli 135x74 millimetriä. Väriltään nollasetelit ovat violetteja.[5]

Vain kulttuuri-instituutiot ja museot saavat painattaa nollaseteleitä. Yrityksillä ei ole samanlaista vapautta. Poikkeuksena säännöstä on kuitenkin ollut Michelin, jonka rengasukko on painettu autourheilupuiston nollaseteliin.[3]

Nollasetelit ovat alkaneet korvata postikortteja muistoina monissa matkakohteissa.[3][4] Esimerkiksi kaupungit ja museot ovat painattaneet nollaseteleitä.[4]

Suomessa

Ensimmäinen suomalainen nollaseteli painettiin vuonna 2017, kun Hyvinkään kaupunki ja Suomen rautatiemuseo painattivat nollasetelin yhteistyössä.[1] Suomeen nollasetelit toi Ulrich Hoefs.[5]

Nollaseteleiden numeroinnin ensimmäinen kirjain kertoo tilaajamaan. Suomen nollasetelit tunnistaa kirjaimesta "L".[2]

Luettelo Suomen nollaseteleistä

VuosiEtusivuLisätietojaPainettu määräLähteet
2017Prinsessa-veturi nro 555Hyvinkään kaupungin ja Suomen rautatiemuseon yhteistyössä tilaama. Juhlistaa Hyvinkään 100 vuotta rautatiekaupunkina.5000[1][6]
2018Paavo Nurmi5000[2][7]
2018Suomen JoutsenMerikeskus Forum Marinumin painattama.5000[8][9]
2018Ähtärin eläinpuiston isopandat Lumi ja PyrySeteli julkaistiin 6.8.2018.5000[10][7]
2018Suomen lasimuseon rakennus ja kolme Aurinkopulloa5000[5][11]
2018Hämeen linna5000[12]
2018Joulupukin Pääposti: kuvana joulupukki.Setelistä on liikkeellä versio, jossa sana "arctic" on kirjoitettu väärin muotoon "artic". Molempia sarjoja on painettu 10000.10000(+10000)[13][14]
2018Joulupukin Pääposti: kuvana Joulupukin Pajakylä.Setelistä on liikkeellä versio, jossa sana "arctic" on kirjoitettu väärin muotoon "artic". Molempia sarjoja on painettu 5000.5000(+5000)[15][16]
2018Suomen DC-yhdistyksen Douglas DC-35000[17]
2018Suomen rautatiemuseo 120 vuotta.5000[18]
2018Kangasalan tieliikennemuseo Mobilian painattama.5000[19]
2018Louhisaaren kartano5000[20]
2018Minna CanthKuopiolaisen kirjailijan Minna Canthin muistoksi painettu.[21]
2018Helsinki10000[22]
2019Temppeliaukion kirkko[23]

Euroopassa

Monen nollasetelin keräilyarvo Suomen ulkopuolella on noussut jo yli sataan euroon asti.[1][24] Esimerkiksi vuoden 2016 Duisburgin stadionia kuvaava nollaseteli voi maksaa lähes tuhat euroa.[24] Ensimmäinen halutuksi noussut virhepainatus on Ranskan Sarlat-la-Canédan hanhiaiheinen seteli, jossa on kolmen hanhen sijaan kuusi hanhea.[24]

Pohjoismaista Suomi oli ensimmäinen, jossa nollaseteleitä on saatavilla.[3]

Aasiassa

Myös Euroopan ulkopuolelle on tuotettu nollaseteleitä. Esimerkiksi Kiinassa on ollut liikkeellä ainakin vuodesta 2018 lähtien nollan euron nimellisarvoisia seteleitä. Kiinassa on myös nollaseteleitä muistuttava uhrirahan perinne, ja nekin ovat siellä suosittu keräilykohde.[24]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla