Älmhultin kunta
Älmhultin kunta (ruots. Älmhults kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Älmhult.[3]
| Älmhultin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Kronobergin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Älmhult |
| Kuntakoodi | 0765 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 890,50 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 17 963 |
| – Väestötiheys | 20,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 890,50 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 963 henkeä (31.12.2021).[2]
Luonnontutkija ja tieteellisen luokittelun uranuurtaja Carl von Linné syntyi Älmhultissa vuonna 1711. Hänen muistokseen on Råshultin kylään perustettu museo.
Sittemmin kansainväliseksi suuryritykseksi kehittyneen Ikea-kauppaketjun ensimmäinen myymälä avattiin Älmhultissa vuonna 1958. Yrityksen perustaja Ingvar Kamprad on kotoisin lähiseudulta.
1800-luvulla Älmhultissa toimi viisi pientä käsityömäistä paperitehdasta, ja vuonna 1871 perustettiin Delaryn kylään sulfaattisellutehdas, joka toimi vuoteen 1981 asti[4].
Vuonna 2007 kunnassa oli 38,99 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Stenbrohultin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1885 Älmhultin taajaväkinen yhdyskunta. Paikannimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Elmhult. Vuonna 1901 Älmhult erotettiin omaksi kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Almundsryd (Almundsryd ja Härlunda)
- Göteryd (Göteryd, Hällaryd ja Pjätteryd)
- Stenbrohult (ei muutosta)
- Virestad (ei muutosta).
Älmhultin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1958 Almundsrydin maalaiskunta muutettiin Almundsrydin kauppalaksi (yksi viimeisimpiä kauppalanperustamisia Ruotsissa) ja myöhemmin sen nimeksi vaihdettiin Rydin kauppala. Nykyinen Älmhultin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Älmhultin kauppala Göterydin, Stenbrohultin ja Virestadin maalaiskuntien sekä Rydin kauppalaan kuuluneen Härlundan alueen kanssa.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 985 | 18,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 516 | 3,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 859 | 5,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 11 808 | 73,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 97 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 118 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 081 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 122 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 21,0 %
- 18–64-vuotiaat: 58,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,8 | 3,4 | |
| jalostus | 24,7 | 25,6 | |
| palvelut | 71,8 | 70,0 | |
| tuntematon | 0,7 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 9 561 | 7 629 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 125,3 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 623 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Älmhult | 8 955 |
| 2 | Diö | 910 |
| 3 | Liatorp | 555 |
| 4 | Eneryda | 338 |
| 5 | Delary | 222 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Häradsbäck
- Möckeln
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Göteryd
- Hallaryd
- Häradsbäck
- Pjätteryd
- Virestad
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Bråthult + Apelhult
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Älmhultin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 7 | 9 | 10 | 10 | 8 | 10 | 9 | 9 | 9 | 8 | 9 | 7 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 13 | 14 | 14 | 12 | 12 | 12 | 13 | 11 | 11 | 8 | 9 | 9 | 8 | 9 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 2 | 3 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 4 | 3 | 1 | 1 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 19 | 20 | 21 | 19 | 19 | 18 | 21 | 18 | 21 | 15 | 15 | 15 | 12 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 5 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 6 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Göterydin piiri
- Hallarydin piiri
- Härlundan piiri
- Pjätterydin piiri
- Stenbrohultin piiri
- Virestadin piiri
- Älmhultin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Älmhult
- Härlunda
- Virestad
- Stenbrohult
- Göteryd
- Pjätteryd
- Hallaryd
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Göteryd
- Hallaryd
- Härlunda
- Pjätteryd
- Stenbrohult
- Virestad
- Älmhult
Kirkot
Härlundan kirkko
Pjätterydin kirkko
Stenbrohultin kirkko
Virestadin kirkko
Älmhultin kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
